Anthon Berg Mint & Cacao Crisp Dark 57 %

Vielä minttua, ipa!

Tämä ghanalaisista Forastero-pavuista tehty mieto reilun kaupan minttusuklaa sisältää kaakaopapurouhetta. Pakkaus erottuu värikkyydellään.


Vaaleahkon oranssinsävyiset, suuret palat tuoksuvat mukavasti mintulta, muilta yrteiltä ja kaakaolta. Napakasti napsahtava suklaa sulaa hitaasti suuhun.

Ensimaku on pelkkää piparminttua lähes neilikkamaisella voimalla, suklaa ehtii mukaan vasta myöhemmin, jos ollenkaan. Minttu voimistuu, mutta on miellyttävän yrttinen, laventelinen ja kukkaisa, ei kurkkupastillimainen. Ei liikaa makeutta.

Tämä on ns. helppo suklaa, mutta siinä se onkin - suklaa ei maistu. Toisin sanoen suklaa on liian mietoa ja vailla kitkeryyttä näin voimakkaan piparminttuöljytujauksen kanssa. Rakenne on miellyttävä, ei rasvainen, sopiva määrä miellyttävän karvasta, kuivakkaa papurouhetta, joka antaa kivan tasapainoisen jälkimaun mintun vastapainoksi. Silti kitalakeen jää mintun selkeä viilentävä aromi, kuin ei olisi suklaata syönytkään. Toisaalta se voi olla mukavakin tunne, itse kuitenkin kaipaan suklaan jälkiaromeja.

vain 2½ tähteä, suklaan liiasta mietoudesta. Kyllä tätä silti mielellään mintunystävä mättää. :-) Ja reilu kauppa on aina plussaa.

NewTree Menthe Eternity 73 %

Moi, i!

Saanko esitellä: uusi lempisuklaani. Tämä ihana minttuinen elämys syöksähti ensimaistamalla ykköseksi, vaikka yleensä suosin minttusuklaissa täytesuklaita. Tämä on siis mintulla ja vihreä tee -uutteella maustettu suklaa.


Tässä silmää miellyttävään pahvikääreeseen pakatussa 80 gramman levyssä on 10 palaa, joissa on NewTree-teksti ja hienoinen lehtisuonikuvio kivana yksityiskohtana. Lähes tuoksuton - ehkä hieman inkivääriä ja nurmikon tuoksua - suklaa on hyvin tummaa ja hieman violetinsävyistä. Palat napsahtavat nätisti, mutta suklaa on aika pehmeää ja sulaa melko nopeasti suussa.

Minttu alkaa maistua heti yrttisen raikkaana. Suklaan ensimaku on hieman hapan, ilman kitkeryyttä. Suklaa ei ole kovin makea eikä voimakas. Tässä on ihana mintun ja suklaan tasapaino: kumpikaan ei hallitse. Maku kehittyy suussa kitkerämmäksi - vai onko se vain minttua - ja hieman hedelmäiseksi. Yrttimaa kesäiltana, kun minttu ja mäkimeirami tuoksuvat ja tuuli on tyyntynyt. Kokonaisvaikutelma on harmoninen ja levollinen.

Suklaan koostumus on erittäin miellyttävä, jälkimaussa on hiven jauhoisuutta, muttei liikaa. Jälkimaku on aavistuksen ryytinen, puhdas, kuivakka ja pitkänpitkä.

Onko tuo vihreä tee -uute valmistusaineissa vain antioksidantti-mainoskikka, mene ja tiedä, mutta tämä on herkullinen suklaa kaikille minttusuklaan ystäville ja vähän muillekin!

Omaan makuuni tässä on hieman liian vähän makeutta, muuten myöntäisin peräti viisi tähteä.
Kokonaisarvosana: ****½

Pirkka Dark Mint 48 % ja Ritter Sport Peppermint 50 %

Taas tuplasti minttua, ipa!



Minttutäytelevyistä suosikkini oli pitkään Ritter sportin piparminttulevy. Kun näin ensimmäistä kertaa Pieni suklaapuoti -elokuvan, söin kokonaisen levyn tätä suklaata. Se lienee suklaansyönnin ennätykseni näin aikuisiällä. :-) Levyn neliömäinen muoto viehättää, ja palatkin ovat pieniä paksuja neliöitä. Sadan gramman levyssä on 16 palaa.

Suklaassa on voimakas, kahvinen tuoksu. Suklaa sulaa hitaasti ja vapauttaa kiinteänpehmeän täytteen. Suklaa ei ole kovin makeaa, ja siinä on yrttinen, kuivahko maku. Kokonaisuus on raikas, jopa vähän pistävän minttuisa. Jälkituntuma tahmeahko, kurkkupastillimainen.

Tässä saksalaisvalmisteissa suklaassa on käytetty Papua-Uuden-Guinean ja Madagaskarin kaakaopapuja. Täytteessä on aitoa piparminttuöljyä, mutta suklaassa on jostakin syystä seassa kasvirasvaa.

Kokonaisarvosana: ***

Pirkka Dark Mint 45 %

Sitten eräänä päivänä minttusuklaahyllyssä oli iloinen uutuus, jota olet ehkä kokeillutkin? Levyn ulkoasu on tylsähkö, niin kuin kaupan omalta merkiltä voi olettaa. Levyssä on kymmenen paksua 15 gramman palaa, joissa on sisällä pehmeä minttutäyte. Oiva korvaaja Ritter sportille, jota ei tunnu saavan täältäpäin mistään, ja maitoa sisältävälle Pandan minttutäytesuklaalle.

Suklaa on keskitummaa, kauniin violetinsävyistä. Tuoksu on mieto, papumainen. Hitaasti sulavassa suklaassa on ensituntumalta kanelia. Suklaan maku on puhdas ja raikas, ei kovin makea. Pehmeän juokseva minttutäyte sen sijaan on makeaa, siinä on minua miellyttävä puhtaan sokerinen maku. Kokonaisuus on makea mutta tasapainoinen. Tämä on edullinen ja kätevä suklaa erilaisiin leivonnaisiin ja after eightien loppuessa syömäsuklaaksikin. ;-)
Kokonaisarvosana: ***½

After Eight 48 % ja After Eight Extra Dark 85 %

Klassikon aika, ipa!

Tämähän on yksi meidän molempien lempisuklaista: sitä saa kaikkialta, rasia tuoksuu hekumalliselta avattaessa, ja suklaa maistuu aina ja pelastaa minkä tahansa herkkuhimon. On siis korkea aika jaella tähtiä - jotka tosin voivat olla hieman puolueellisia. Olen nimittäin rakastunut tähän herkkuun jo lapsena, jolloin kävimme jouluisin veljen kanssa salaa napsimassa brittisukulaisten tuliaissuklaat rasiasta ja jätimme vain paperit jäljelle.


Harmittaa, etten älynnyt ostaa varastoon muutamaa rasiallista tuota erikoistummaa painosta, se on nimittäin selvästi jalostuneempi versio näistä kahdesta. Palat ovat pienempiä ja paksumpia kuin tavallisissa kello kahdeksan suklaissa, ja niissä on erittäin kiva koostumus. Suklaan hyvin tumma väri on mielestäni erittäin kaunis. Maultaan suklaa on kuivakkaa, ei kovin makeaa. Kaakaopapu maistuu selvästi, ja suklaassa on paahteisia aromeja. Suklaa sulaa hitaasti ja vapauttaa sokerinmakuisen mutta raikkaan, tahmean minttutäytteen. Jälkimaussa aavistus metallia ja rommiaromeja. Kokonaisuus on erittäin miellyttävä, tämä on hyvä liitto!

Kokonaisarvosana: ****½

Perinteisten After eightien suklaa on tummaksi suklaaksi aika pieniprosenttista. Sen huomaa oranssinsävyn lisäksi näiden kahden vertailussa myös mausta: se on rasvaisempaa, makeampaa ja miedompaa ja toimii lähinnä minttutäytteen täydentäjänä nousematta kunnolla esiin. Kokonaisuus on makea ja täyteläinen. Mintun terävyys jättää ihanan jälkimaun.

Kokonaisarvosana: ****

Nannan Mansikka-limesmuuti

Hei Möme,

mun on pakko nostaa tuolta edellisen smuutipostauksen kommenteista tämä Nannan resepti, sillä me ollaan tehty tätä iltapalaksi jo useaan otteeseen ja se on tooosi hyvää!


250 g pakastemansikoita
250 g Valion pehmeää rahkaa (suosittelen myös Ehrmannin maitorahkavalmistetta)
Yhden limen mehu (kahdenpas!)
Makeutusta maun mukaan (meidän makuun käy kukkurallinen ruokalusikallinen sokeria, jos limejä on kaksi)

Surautetaan blenderissä ihanan paksuksi herkkusmuutiksi, tästä tulee (myös) kesän suosikkijuoma!

Limestä ja lähestyvästä pääsiäisestä tuli mieleeni resepti, joka tavallaan aloitti tämän blogikirjeenvaihdon. Piti kaivautua arkistoihin ja huomasin, että meiltä on mennyt ihan vallan ohi blogin 1-vuotisjuhlat! Mutta ei se mitään, juhlitaan sitten ensi vuonna sitäkin suureellisemmin. :)

Kiitos Möme kuluneesta vuodesta, on ollut mukava tutustua sinuun tämän reseptikirjeenvaihdon kautta. Tässä ohessa tulee kertoneeksi pieniä asioita itsestään kuin huomaamatta. Talvella oli purkissa ehkä hieman hiljaisempaa, mutta auringon myötä ollaan vissiin taas kaivauduttu koloistamme kyökin puolelle. Kiitos myös kaikille vierailijoille, eikä vähiten Nannalle tämänkertaisesta reseptistä. :)

Niin juu, se resepti. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan tänä pääsiäisenä lime-valkosuklaapashaa!

Maidoton minttusuklaa-vaahtokakku

Iltaa, ipa!

Löysin innoittavan konditorian. En ole siis koskaan maistanut näitä kakkuja, mutta koristelu on ihanan modernia ja erilaista. Ymmärsin paremmin macaronienkin idean, kun huomasin miten kivasti niitä voi käyttää kakunkoristeena. Ja vaahtokarkkeja!

Tästä inspiroituneena halusin tehdä juustokakun, jossa olisi vain tummanruskeaa ja valkoista.

Syntyi tämä kakku, jonka värimaailmaan olin oikein tyytyväinen, ja makukin oli oiva. (Tavoitteena oli tehdä after eightin makuinen kakku, mutta täytteestä en saanut yhtä raikasta.) Valmistus sujuu nopeasti ja helposti, vain hyytymisen odottelu vaatii kärsivällisyyttä.

Pohja:
1 pkt Safari suklaa cookies -keksejä (huom! keksit saattavat sisältää pieniä määriä herajauhetta)
75 g maidotonta margariinia
noin 50 grammaa tummaa suklaata (noin 70-prosenttista)
tilkka soija-/kaura-/muuta kermaa

Murskaa keksit esim. kaulimella muovipussissa ja sekoita huolellisesti sulatetun margariinin joukkoon. Painele muruseos irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperipyörylän päälle. Siirrä jääkaappiin. Sulata hetken päästä vesihauteessa tai muilla keinoin suklaa, sekoita joukkoon loraus kermaa ja kaada jähmettyneen pohjan päälle. Suklaakerroksen voi jättää pois, mutta näin pohjasta tulee ihanan suklainen. Siirrä jääkaappiin.


Täyte:
1 ptk tofuttia (varmaan sen voi korvata jollakin geneerisellä maustamattomalla tuorejuustolla)
1 prk gogreen-vispiä (sunnuntain olisi mielestäni paremmin vaahtoutuvaa, mutta sitä ei saa tältä kylältä)
sokeria maun mukaan, ehkä reilu puoli desiä
minttuaromia maun mukaan, itse laitoin kolme varovaista tilkkasta - aloita vähällä ja maistele!
puoli desiä minttuteetä, vihreää/valkoista teetä tai vastaavaa vaaleaa teetä maun mukaan
4 liivatelehteä

Pehmitä liivatelehdet kylmässä vedessä. Vatkaa vispi kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita tofutti tai muu tuorejuusto notkeaksi (onnistuu sähkövatkaimella helpoiten) ja mausta sokerilla ja minttuaromilla. Valmista tee ja sekoita siihen liivatteet. Lisää liivateseos tuorejuustoseokseen ja kääntele lopuksi joukkoon vispi. Tarkista maku. Kaada seos vuokaan pohjan päälle ja anna hyytyä vähintään kolme tuntia viileässä.

Kuorrutus:
8 after eightiä
pari riviä tummaa levysuklaata (esim. 70-prosenttista)
nokare margariinia
tilkka kermaa

Sekoita kaikki ainekset vesihauteessa tasaiseksi ja kaada hyytyneen kakun päälle. Anna jähmettyä.

Kierrä (kuumennetulla) palettiveitsellä tai muulla ohuella veitsellä vuoan reunat niin, että kakku irtoaa. Irrota vuoan reuna ja siirrä tarjoiluvadille. Koristele esim. vaahtokarkeilla ja after eighteillä.

Lisähuomautus: täytteeseen EI kannata laittaa esim. mariannerouhetta. Käytin sitä kokeiluversiossa, mutta rouheen karamelli sulaa muutamassa tunnissa täytteeseen, jolloin siitä tulee vetinen ja reikäinen.

Kuvista tuli sähkövalojen takia vähän sävyttyneitä, mutta luonnossa täyte on siis puhtaan valkoinen, ei tuollainen kermanvaalea.

Tee-se-itse: Lakritsi-MäkFlari

Moi M!

Mäkkärissä tulee näinä päivinä käytyä hyvin harvoin. Joskus kuitenkin piipahdamme nauttimaan tätä ihanaista herkkua, jonka valmistuskaaviot on pidetty salassa meiltä kuolevaisilta - tähän saakka.

Tarvitset:
0,5l vaniljakermajäätelöä
Meiran lakritsihippuja
(loraus maitoa)


(Esimerkkikuvassa lakritsahippupurkki on syystä tai toisesta tyhjä...)

MäkFlarin valmistukseen on kaksi tapaa - toinen kärsivällisemmille, toinen meille. Kärsivällisemmät voivat odottaa vaniljajäätelön pehmentymistä ja muussata jäätelönsä tavalliseen tapaan lusikalla vispaten. Me kiireisemmät otamme avuksi sähkövispilän. Vispaa siis jäätelö ja lorauta sekaan maitoa tarpeen mukaan. Liikaa ei kannata laittaa. Sitten roima ripaus hippuja ja uusi sekoitus. Annostele yhteen tai useampaan kippoon (kahdelle riittää hyvin, ehkä kolmelle meitä vähemmän ahneellekin) ja ripottele hippusia vielä päälle. Nauti heti.

Suklaakuppikakut - cupcakes

Moi ipa!

Heitän taas suklaareseptejä kehiin. Nämä kuppikakut on tehty tällä aiemmin lähettämälläni, sinun reseptistäsi mukailtulla ohjeella. Kun vuoat täyttää täyteen, taikinasta tulee seitsemän suurta kuppikakkua.


Kuorrutusta varten sulatin vesihauteessa ehkä sata grammaa suklaata (70-prosenttista, muukin käy). Vatkasin jääkaappikylmän Gogreen-vispin ja lisäsin sitä käännellen suklaaseen niin paljon, että seos oli mielestäni sopivaa väriltään ja maultaan. Siis ehkä reilu puolet parin desin kaurakermapurkista.

Heitin suklaakerman sisältävän pursotinpussin hetkeksi pakkaseen ja pursotin sitten hieman jähmettyneen seoksen kakkujen päälle. Seoksessa olleet isommat ilmakuplat häiritsivät, en tiedä, miten niiltä olisi voinut välttyä. Maku oli kuitenkin hyvä, ja kokonaisuus erittäin suklainen! Olisivat nämä maistuneet ilman kuorrutustakin...

Tulinen tekoni-ananaspiiras

Hei Mömmelö!

Tää on päivitetty versio vanhasta kasvispiiraasta, jonka resepti löytyy täältä. Vaimo kyllästyi maistelemaan samaa vanhaa piirakkaa ja esitti toivomuksen yhdistelmästä tekoni-ananas-jalopeno. Nielin epäilykseni ja tein työtä käskettyä. Ja yllätyin oikein positiivisesti!


Pohja
100g voita
n. 2dl vehnäjauhoja
1/2tl suolaa

Täyte
3 kananmunaa
200g kermaviiliä / ranskankermaa
100g Hälsans Kökin tekopekonia
1 tlk ananasta paloina
1 sipuli silputtuna
mustapippuria, suolaa

150g juustoraastetta
jalapenoviipaleita

Nypi vehnäjauhot ja huoneenlämpöinen rasva (ja suola) taikinaksi, joka irtoaa hyvin astian reunoista. Taputtele taikina piirasvuokaan. Täytteen voit tehdä samassa kulhossa tiskin säästämiseksi.

Jätä juusto ja jalapenot vielä odottamaan, mutta sekoita muut täytteen ainekset hyvin. Levitä piiraspohjan päälle. Asettele jalapenoviipaleita oman maun mukaan ja ripottele juustoraaste päällimmäiseksi. Kuvan piiraassa on itse asiassa vielä edellisen päivän ylijäämäfetat, jotka ripottelin juustoraasteen kaveriksi piiraan päälle - hyvin toimi.

Paista puolisen tuntia 200-asteisessa uunissa. Syö riemulla, mutta elä polta suuta! Nopea ja helppo sapuska, kaveriksi voi väsätä vaikka raikasta salaattia.